Nyt on kaveri menny oudoksi. Yht äkkiä puhelee mukavia ja sanoo, et ehkä saan mahdollisuuden näyttää et oon muuttunut ja puhun totta. Sunnuntaina kuulemma tietää vasta mikä on päätös, mut anteeks kuulemma en saa. En sitä ootakaan vaikka hänen tässä pitäisi pyytää multa anteeks. Nyt silä oli joku aika sitten toinen ääni kellossa eli jankkaa samaa taas. Koittas pättää mitä tekee ja puhuu. Mä en vaan jaksa. Nii ja sit sano et ollu kuulemma hyvä näin ku en oo rampannu siellä. En mä oo rampannu vaan mennyt kun pn pyydetty. En jaksanut siihen vastata yhtään mitään jotein annoin vain olla. 

Kävin tossa iltapäivällä sillä kaverilla kahvilla ja oltiin ihan sovussa. Ei ollut mitään valittamista ollenkaan. Sovittiin et meen huomenna iltapäivällä taas kahville ja ne kahvit on loman alkajaisten kunniaksi ja se että mennään perjantaina yhdessä kauppaan. Suunniteltiin jopa reissuja yhdessä. Toivon mukaan hän osaa nyt olla ihmisiksi.

No se se ei kauaa kestänyt niinkuin arvelin. nyt aamusta se alkoi taas ja en kysy reisuun sitä jos kerran on tolla päällä. Ja sanoo etten sain omalle äidille kertoo hänestä vain kuulemma omista asioista. Mut se ei sille kuulu mitä kerron omalle äidille ja mitä en.