Nyt se kaveri yrittää et menisin käymään sielä, mut oon sanonut jo aikaa sitten et haluun olla loppuviikon yksin. Ei näytä uskovan sanaa ollenkaan varsinkaan mun. Muutenkin jo on paha mieli kaikesta. Kävin siinä naapurissa vähän aikaa ja hetken ehkä oli parempi mieli, mut sit ei enään paljoa. Sen jälkeen olo meni taas matalaksi. Alkanut päätä ja niskaa särkee, mut  eiköhän se tästä.

Onneks naapuri älys ainakin sen et haluun olla yksin mikä on todellinen ihme varsinkin häneltä. Jotenkin hän on alkanut ymmärtämään mua paremmin. Jokin on hänessä muuttunut todella mut en vaan tiedä et mikä. Toisaalta vois sditä hänen kaa mennä junalla jonnekin reissuun päiväksi, mut pitää miettiä et minne mentäs. Tänään on viikon vikat salkkari ja sit ne jää kesätauolle vähäksi aikaa. Saa nähä mitä sitä kattoo ens viikolla näihin aikoihin. Jos sieltä tulee ees jotain katsottavaa. Jospa sitä menis nukkuun et jaksaa taas huomenna katella jotain mitä puuhais tai ei puuhais.